keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Kamera ja puikot käsissä

Meillä harjoitellaan kovasti vatsallaan oloa. Äiti kääntää Iidan vatsalleen ja menee muutama sekunti tai välillä jopa muutama kymmenen sekuntia ja Iida kääntyy selälleen. Tätä toistetaan useita kertoja päivässä.




Kaivettuani kameran esiin, otin samalla karvaisista kavereista kuvia. Ovat kovasti rauhallisia näin kotioloissa. Ronja nauttii sohvalla makoilusta ja Ella pysyy pääasiassa leluineen lattialla.



Neulepuikot ovat viime päivinä viuhuneet ja aikaisemmin valmistuneita töitä on koitettu päätellä. Alla jo muutama viikko sitten valmistuneet villapöksyt. Sain ne vasta tänään pääteltyä, kun hahtuvan päättely ei ole mitenkään mielipuuhaa. Tein ne kokoa isompina, kuin aikaisemmat ja samalla korotin vyötäröä ja pidensin lahkeita.

Lanka: Suomenlampaan hahtuva harmaa, pirtin kehräämön pinkki hahtuva 76 g
Puikot: 4 mm
Ohje: Pöpät koko L hieman muunneltuna

maanantai 15. helmikuuta 2010

Taasen neuvolassa ja neulottua

Tänään kävimme puolivuotis neuvolassa ja mitat olivat 8 935 g ja 68,7 cm. Mukavasti kasvaa Iida omalla tasaisella tahdillaan. Vielä odottelemme hieman ennen kuin istutamme tytön syöttötuoliin, sillä selkää ei vielä jakseta pitää itse kovin suorassa. Eipä tässä onneksi ole kiirettä minnekään.

Pituutta alkaa olla sen verran, että taas olemme vaihtaneet vaatekokoa suuremmaksi. Pakkasin tänään kaikki pienet vaatteet kaapista laatikoihin varastoon. Kovasti olen tykästynyt Nextin vaatteisiin ja sieltä pitäisikin tehdä vielä tilaus joistakin vaatteista. Postikulutkaan eivät päätä huimaa, kun ovat samaa tasoa suomalaisten verkkokauppojen kanssa.

Törmäsin jokin aika sitten tällaiseen määritelmään, joka on alun perin Novitaklubin Neulomon sivulta anonyymin kirjoittama. Vieläkin ajoittain puikkoihin tarttuessa tai ehkä paremminkin silloin, kun en puikkoja millään saa laskettua alas, naureskelen tälle "tautikuvalle".

"Pakkoneuloosi on pakko-oireisesta neulomisvimmasta käytetty nimitys. Pakkoneuloosin oireita ovat lähes jatkuva ja katkeamaton neulominen eri vuorokauden aikoina, missä hyvänsä (junassa, luennolla, TV:n äärellä, työpaikan kokouksissa)sekä taukoamaton lankoihin ja neulesiin keskittyvä ajattelu. Henkilö itsekin käsittää vimmaisen villasukkien, pipojen, toppien, huivien, neuleiden ym. kutomisen mielettömiksi lankojen nykyhinnoilla ja odotettavissa olevan eliniän rajoituksilla, mutta ei kykene kuitenkaan lopettamaan neulomista. Neulomisen lopettamisyritykset voivat jopa saada aikaan ahdistusta ja pahentaa neuloosia. Jopa lyhyet, olosuhteiden aiheuttamat tauot (esimerkiksi jännetupin tulehdus) neulomisessa saattavat aiheuttaa hallitsemattoman pakkovirkkuloosin puhkeamisen neuloottisella henkilöllä. Pakkoneuloosin syitä ei tarkaan tiedetä. Neuloosia esiintyy kuitenkin usein saman suvun naisissa, joten tila saatta olla jossain määrin perinnöllinen tai tarttuva. Tilaa tavataan hyvin harvoin miessukupuolen edustajilla ainakaan neuloosiin asti edenneenä, joten miehiset sukuelimet suojannevat henkilöä pakkoneuloositartunnalta. Pakkoneuloosia ei voida hoitaa (vrt. tilan paheneminen), joten neuloottisen henkilön ympäristön tulee suhtautua tilaan ymmärryksellä ja tarjota kaikki käytettävissä oleva tukensa pakkoneuloottiselle henkilölle."

Tässä sitten vielä tiskirätti, jollaisia tulee varmastikin vielä lisää tehtyä.

Lanka: Novita Bambu, 22 g
Puikot: 3
Ohje: oma, 44 silmukkaa + virkkaus ympäri

torstai 11. helmikuuta 2010

Puoli vuotta

Tänään Iidalle tulee maagiset 6 kk täyteen. Tyttö nukkuu jälleen päiväunia, joten äidillä onkin aikaa kirjoitella tänne. Eilen ja tänään on kovasti heiluteltu helistimiä ja kaikkea, joka kilisee ja kolisee. Menee jo niin rytmikkäästi, että sen täytyy olla tavoiteltua eikä vain vahinkoa. Katselin eilen kuvia elo- ja syyskuulta ja mietin, kuinka pieni Iida olikaan silloin ja kuinka valtavaa on kehitys ollut tähän mennessä. Kun vain muistaisi aina elää tässä hetkessä hänen kanssaan eikä haaveilla seuraavasta kehitysvaiheesta.

Tällä hetkellä parasta on yhdessä höpsöttäminen ja nauraminen. Vatsaan puhaltelu sekä kylkien ja jalkapohjien kutittelu saa aikaiseksi kihertelyä ja nauruun tikahtumista. Tänään on taas vauvajumppa, jossa saamme hyppiä ja lennellä isossa tilassa ja mikäs sen mukavampaa.

Tältä meillä näytti muuten pari viikkoa sitten, kun palasin kotiin. Koirat olivat hieman pitäneet hauskaa ja levittäneet eteiseen jääneen kompostisangon ympäriinsä. Kyllä oli jo huumori koetuksella, mutta en voinut muuta kuin nauraa. Mitähän vielä nämä meidän "aikuiset" (ainakin iältään) koirat keksivätkään. Siinä menikin sitten siivoillessa seuraavat pari tuntia, kun paikat oli tutkittu myös kaikissa muissa alakerran huoneissa.


Kuten eilen kirjoittelinkin, lisäsin sivupalkkiin itselleni tiedoksi langankulutuksen ja hiihdettyjen kilometrien seurannan. Ja tästä alkaa tehtyjen töiden muistiin merkitseminen.

Iidalle valmistuivat uudet tumput, jotta vanhat saadaan välillä pesuun, ja pieni tyttö sai tietenkin vaaleanpunaiset sukat lahjaksi. Näiden lisäksi matkalla Afrikkaan on jo viime vuoden puolella aloitettu nuttu keskosille.

Lanka: Lanett 20 g
Puikot: 2.75
Ohje: Novita 2/2003


Lanka: Lanett 22 g
Puikot: 2.75
Ohje: täältä, tehty myös Iidalle samalla hyväksi todetulla mallilla.

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Tyttöni mun...

Meillä on harjoiteltu soseiden syömistä aloittaen kasviksista ja hedelmistä. Molemmat menevät ihan mukavasti, vaikkakaan ei vielä muuten kuin maistelu mielellä. Ruokailu on ihan hauskaa ja naama sen mukainen.


Kävimme tänään katsomassa ystävien viikon vanhaa tyttövauvaa. Kyllä oli pieni ja ihana. Kuinka sitä ehtiikään unohtaa puolessa vuodessa kokonaan sen pikkuvauva ajan. Tyttöni mun on jo iso pieneen verrattuna.

Kaksi viikkoa sitten Iida kääntyi ensimmäisen kerran selältä mahalleen. Taisi olla kyllä puhdas vahinko ja sen jälkeen onkin käännytty vain kerran. Edelleenkään mahallaan ei viihdytä kovin hyvin, vaikkakin hieman aikaisempaa paremmin.

Viimeisen viikon aikana yöt ovat menneet vaihtelevasti ja usein herätään kovaan huutoon, jota jatkuu välillä pitkäänkin. Onko sitten vatsanväänteitä kiinteiden aloittelusta vai hampaiden tuloa. Vielä ei ainakaan yösyömisten tahti ole muuttunut harvemmaksi.

Hiihtämään on päästy ihan mukavasti ja tavoite vähintään kaksi kertaa viikossa tuntuu toteutuvan. Silti kilometrejä kertyy käsittämättömän hitaasti, vaikka eihän sitä pelkästään niiden vuoksi hiihdetäkään. Maisemat ovat olleet ladun varrella upeat lumisine puineen. Paksu lumikerros alkaa olla jo niin painava, että joka kerta on kuusen tai männyn latvoja latu-uralle katkenneena.

Alan keräillä tänne blogiin omaksi ilokseni tämän vuoden puolella valmistuneiden neulomusten tietoja. Tarkoituksena on saada lankavarastoa laihdutettua tämän hetkisestä tilanteesta. Kunhan saan kuvat vielä otettua, niin osa blogista siirtyy niiden kirjaamiseen.


torstai 28. tammikuuta 2010

Hiihtämässä ja neuvolassa

Tänä talvena on ainakin lumen osalta ollut hyvät kelit hiihdellä, mutta kovat pakkaset ovat vain hieman rajoittaneet tätä. Sain uudet suksetkin, joilla on muutaman kerran jo päästy kokeilemaan.

Kävimme koko porukalla kokeilemassa hiihtämistä järvenjäällä Siilinkarille. Matkaa kertyi n. 3 km tuulen tuivertaessa isolla selällä. Iida oli pakattuna pulkkaan nukkumaan. Alla oli lampaantalja ja tyttö topattuna makuupussissa ja päällä oli vielä ylimääräinen tuulta pitävä kangas. Nenänpäätäkään sieltä ei näkynyt, mutta lämmintä tuntui olevan, toisin kuin meillä muilla. Pulkka kulki mukavasti tasaisella alustalla hiihtäjän perässä, joten seuraavaksi mietitään aisallisen ahkion vuokraamista tai ostamista pidemmille reissuille.



5 kk neuvola oli jo melkein kaksi viikkoa sitten ja lukemat olivat tällä kertaa 8 345 g ja 66,6 cm. Painoa tullut n. 500 g kuukaudessa. Tällä kertaa vuorossa olikin kolme rokotetta, joista Rota suun kautta. Ei saanut neuvolan täti enään näiden jälkeen yhtään hymyä osakseen. Pelkästään otsa kurtussa tuijottelua.

Meillä opittiin kaksi viikkoa sitten myöskin kääntymään mahalta selälleen. Tiedä sitten, oliko tämä kuinka hyvä, sillä nyt Iidaa ei saa millään enää pysymään mahallaan, kun kääntyminen käy koko ajan näppärämmin.

Äiti pisti myssypajan käyntiin ja jämäpaloista syntyi kasa kuvan mukaisia myssyjä. Saipa yksi nukkekin omansa, kun ensimmäisestä tuli aivan liian pieni.


tiistai 26. tammikuuta 2010

Tukholmassa...

Hieman taasen jäässä tämä kirjoittelu, vaikka kaikenlaista onkin tässä tammikuun aikana ehditty jo touhuta.

Iidan 5 kk päivänä lähdimme käymään Tukholmassa neljän äidin ja lapsen voimin. Iida oli joukon nuorin ja vanhin oli 9 kk. Mukava reissu oli, vaikkakin hytille mentiin jo aikaisessa ja aikainen oli myöskin herätys, ainakin Iidan ja minun aikatauluun :)

Meillä oli kaksi hyttiä käytössä ja se olikin tarpeen vaunujen ja kaikkien tavaroiden kanssa. Hyttien sisäänkäynti on melkoisen kapea ja meidän Gesslein-vaunut eivät mahtuneet muuten kuin koottuna hyttiin. Tässä olikin sitten työtä aina koota liikkeelle lähdettäessä. Iida nukkui vieressäni ja S. nukkui laivan matkasängyssä. Laiva oli melkoisen tyhjä ja seurueemme saikin laivan henkilökunnalta melkoisesti huomiota. Ilmeisesti tällaisia seurueita liikkuu vain harvoin laivalla.




Tukholmassa metrolla liikkuminen oli melkoisen haastavaa neljien rattaiden kanssa, mutta siitäkin selvittiin. Kiertelimme kauppoja useamman tunnin ajan ja lapset nukkuivat välillä. Hienoin hoitohuone taisi olla NK:lla. Mukaan tarttui vaatteita P.O.P:lta ja Åhlensilta.

Ja kun kerran laivalla oltiin, niin pitihän Iidan päästä sitten myös pallomereen :)


Pitää nyt kirjoitella useammassa osassa tammikuun tapahtumia, joten lisää seuraa...

maanantai 4. tammikuuta 2010

Varpaat

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Iida löysi uuden vuoden päivänä varpaansa ja niitä on ihmetelty siitä saakka aina niiden ollessa paljaana. Ensin jalkaa venytettiin kohti suuta siinä kuitenkaan onnistumatta, mutta nyt varpaat ovat hienosti suussa.


Kelit ovat niin kylmiä, ettei ulkoilusta ole tahtonut tulla mitään. Tänään onneksi päästiin kärryttelemään ja tehtiinkin samantien kahden tunnin lenkki Ellan kanssa. Lenkkeilyreitit ovat nyt hieman vähissä, kun lenkkipoluilla on ladut ja lähistön tienvierustoilla on lähes olemattomat kävelytiet, joita asukkaat pitävät jos pitävät auki. Tänäänkin päädyin lopulta puoliksi tien puolelle, kun vaunut eivät enää millään liikkuneet muuten eteenpäin. Kaiken huipuksi kapealla tiellä osui vielä bussikin meitä ohittamaan. Onneksi ei tullut vastaan muita.

Meillä on siirrytty käyttämään lähes yksinomaan kestovaippoja viime kuukausina. Bonuksena ovat ihanat kuosit vaipoissa, joista ylemmässä kuvassa käytettynä ostettu ja tässä alla ihanat Iidalle tilaustyönä ostetut villapöksyt. Tuosta sivupalkista löytyy linkki tekijän sivuille.


On ollut ihana löytää kaikkea vanhaa itselläkin ollutta vauva tarviketta Iidan käyttöön. Alla on esimerkiksi vuoden -77 äitiyspakkauksen makuupussi. Lisäksi löytyi vielä Jukka tuotteen tai Brion kulkushelistin, joka oli kiertänyt useamman lapsen ilona päätyen nyt taas meille käyttöön. Pitää muistaa itsekin tallettaa ihanimmat vaatteet ja tuotteet Iidalle myöhemmin ihailtavaksi.


Hyvää viikon alkua!