Kuumailmapalloja ja raitoja

Edelleen jatketaan vanhojen eli viime kesänä hankittujen kankaiden käyttämistä yhdistämällä niihin uudempia. Kuumailmapallot saapuivat siis jo viime kesänä, mutta jäivät odottelemaan tätä kesää. Ja kuin sattumalta kangaspinossa ollessaan ottivat mukaansa samoilla väreillä olevan raitakankaan. Kuumailmapallot ovat varmaankin pehmeintä kangasta, mitä olen koskaan saanut käsiini, ihanaa.

Innostuin ihan viime metreillä kokeilemaan Helmille bodyn ompelemista ja siitähän tuli oikein kiva käytettävä. Viime metrit sen vuoksi, että Helmi käyttää jo 86 cm vaatteita ja bodyt ovat jäämässä taka-alalle pottailun vuoksi. Molemmat vaatteet OB 3/2013.

Iidan paidan kaavana OB Young Designer's ja housut lyhennetty OB Saimeista. Paita istuu hyvin päälle, mutta housuja olisi pitänyt lyhentää vielä lisää. Näyttävätkin nyt enemmän yöhousuilta kuin kesäcapreilta.

Helmi pitää kaikista eläimistä, mutta suosikki on oma koira Lenni, jolla painoa kolminkertaisesti Helmiin verrattuna. Villi ja vilkas Lenni jaksaa odottaa aina sen aikaa, kunnes Helmi on saanut siliteltyä ja sen jälkeen nuolastaan nopeasti ja poistutaan paikalta. Tänäänkin puistossa Helmin piti päästä kesken kaiken silittelemään omaa "koiaa" ja sieltä palattiin niin tyytyväisenä. Olisikohan tässä meille oma Junior Handler :)

Kankaiden kulutusta

Viime aikoina olen koittanut kuluttaa liian suureksi kasvanutta kangasvarastoa (lankavarastoa en viitsi edes mainita). Aloitetaan töiden esittely nyt tästä Helmin alustasta, johon ostin pöllökankaat jo viime kesänä Keskiseltä ajatuksena tämä peitto. Lopputulos on juuri niin ihana kuin ajattelin. Vanuna huonekalujen verhoilussa käytettävä paksumpi vanu, jolloin peitto on "jämäkkä" eikä mene helposti myttyyn. 

Helmi on harjoitellutkin kovasti uudella peitollaan liikkumista ja pääsee jo napansa ympäri täyden ympyrän. Parina viime päivänä on haettu myös kyljelle kääntymistä.

Tämä kännykän suojapussi syntyi hetken ajatuksesta todelliseen tarpeeseen 20 minuutissa. Kangas ostettu läheisestä Poppanavakasta.

Iida on kovasti harjoitellut pyöräilyä ja osaa jo polkea hieman avustetusti. Tänä kesänä mennään varmasti lujaa. 

Ja vielä viimeisenä kuva meidän 1-vuotiaasta herrasta.

Uusia tuulia ja perheenjäseniä

Tälle äidille työssäkäynti ja blogin ylläpito eivät selvästi sopineet yhteen. Aika ei vaan tuntunut riittävän kaikkeen, joten blogin päivitys sai jäädä. Äitiysloman alettua uudelleen on aika taas viritellä kirjoittamista ja aloitetaan se esittelemällä perheen uudet jäsenet.

Perheen lapsiluku on kasvanut yhdellä ja miehen iloksi tälläkin kertaa tytöllä. Onneksi kesällä meille kotiutunut uusi koira oli tällä kertaa poika, joten talo ei ole ihan täynnä tyttöjä. Iida on kova hoitamaan pikkusiskoa ja nähtäväksi jää, onko tämä ohi menevää vai saako äiti kohta olla rajoittamassa pienen, mutta sitäkin innokkaamman hoitajan toimia. Kuvassa vauvalla ikää kaksi vuorokautta.

Koirattomina ehdimme olla reilun kolme kuukautta, joista 8 viikkoa odottelimme uutta perheenjäsentä kotiin. Rotua meinattiin vaihtaa, mutta sopivaa ei tuntunut olevan, joten päädyimme jälleen tuttuun ja vilkkaaseen flattiin. Kyllä on huomannut, että pentuajoista on ollut aikaa ja verrattuna edellisiin koiriin tämä nuori herra osaa olla melkoisen itsenäinen.

Uusia kuulumisia

Aika kulkee kuin siivillä. Nyt ollaan jo kevään kynnyksellä ja krookukset nousevat talon reunustalla maasta.

Kevät on tuonut jälleen muutosta ja karvakuonojen määrä on jälleen vähentynyt. Koirien puuttumisen on huomannut monesta asiasta. Ruokapöydän alle kerääntyy ruokaa, joka ei katoa muuten kuin siivoamalla, ja ruokaa menee enemmän roskikseen tai kompostiin, kun Iidan tähteille ei ole syöjää. Positiivista on vähentynyt imuroinnin tarve.

Iida juttelee jo kovasti ja lähes taukoamatta. Uusimpana ovat tulleet sanat muuni = muumi, kutti = tutti ja Iiva = Iida. Muutaman kerran on jo tullut kahden sanan lauseitakin, kuten Iti pukee. Tällä viikolla huomasin yllättäen, että sijamuotojakin jo osataan liittää, kuten Iidan ja Iidalle. Ihanaa aikaa tämä sanatulva.

Laitan kuvia myöhemmin, kun jostain syystä kone ei taaskaan ymmärrä jakaa kuvia tunnukselleni. Hankalaksi mennyt tämä kuvien liittäminen kaikkinensa.

Lisäys: langankulutus 2010 oli 989 g

Hirmuinen ikävä

Tänään aamulla haettiin vielä lehti yhdessä. Kovasti kaipaan ruskeaa karvaista kaveria, täystuhoa ja ilopilleriä. Hihna roikkuu naulassa ilman omistajaa.

Kamera ja puikot käsissä

Meillä harjoitellaan kovasti vatsallaan oloa. Äiti kääntää Iidan vatsalleen ja menee muutama sekunti tai välillä jopa muutama kymmenen sekuntia ja Iida kääntyy selälleen. Tätä toistetaan useita kertoja päivässä.

Kaivettuani kameran esiin, otin samalla karvaisista kavereista kuvia. Ovat kovasti rauhallisia näin kotioloissa. Ronja nauttii sohvalla makoilusta ja Ella pysyy pääasiassa leluineen lattialla.

Neulepuikot ovat viime päivinä viuhuneet ja aikaisemmin valmistuneita töitä on koitettu päätellä. Alla jo muutama viikko sitten valmistuneet villapöksyt. Sain ne vasta tänään pääteltyä, kun hahtuvan päättely ei ole mitenkään mielipuuhaa. Tein ne kokoa isompina, kuin aikaisemmat ja samalla korotin vyötäröä ja pidensin lahkeita.

Lanka: Suomenlampaan hahtuva harmaa, pirtin kehräämön pinkki hahtuva 76 g

Puikot: 4 mm

Ohje: Pöpät koko L hieman muunneltuna

Puoli vuotta

Tänään Iidalle tulee maagiset 6 kk täyteen. Tyttö nukkuu jälleen päiväunia, joten äidillä onkin aikaa kirjoitella tänne. Eilen ja tänään on kovasti heiluteltu helistimiä ja kaikkea, joka kilisee ja kolisee. Menee jo niin rytmikkäästi, että sen täytyy olla tavoiteltua eikä vain vahinkoa. Katselin eilen kuvia elo- ja syyskuulta ja mietin, kuinka pieni Iida olikaan silloin ja kuinka valtavaa on kehitys ollut tähän mennessä. Kun vain muistaisi aina elää tässä hetkessä hänen kanssaan eikä haaveilla seuraavasta kehitysvaiheesta.

Tällä hetkellä parasta on yhdessä höpsöttäminen ja nauraminen. Vatsaan puhaltelu sekä kylkien ja jalkapohjien kutittelu saa aikaiseksi kihertelyä ja nauruun tikahtumista. Tänään on taas vauvajumppa, jossa saamme hyppiä ja lennellä isossa tilassa ja mikäs sen mukavampaa.

Tältä meillä näytti muuten pari viikkoa sitten, kun palasin kotiin. Koirat olivat hieman pitäneet hauskaa ja levittäneet eteiseen jääneen kompostisangon ympäriinsä. Kyllä oli jo huumori koetuksella, mutta en voinut muuta kuin nauraa. Mitähän vielä nämä meidän "aikuiset" (ainakin iältään) koirat keksivätkään. Siinä menikin sitten siivoillessa seuraavat pari tuntia, kun paikat oli tutkittu myös kaikissa muissa alakerran huoneissa.

Kuten eilen kirjoittelinkin, lisäsin sivupalkkiin itselleni tiedoksi langankulutuksen ja hiihdettyjen kilometrien seurannan. Ja tästä alkaa tehtyjen töiden muistiin merkitseminen.

Iidalle valmistuivat uudet tumput, jotta vanhat saadaan välillä pesuun, ja pieni tyttö sai tietenkin vaaleanpunaiset sukat lahjaksi. Näiden lisäksi matkalla Afrikkaan on jo viime vuoden puolella aloitettu nuttu keskosille.

Lanka: Lanett 20 g

Puikot: 2.75

Ohje: Novita 2/2003

Lanka: Lanett 22 g

Puikot: 2.75

Ohje: täältä, tehty myös Iidalle samalla hyväksi todetulla mallilla.

Hyvää Uutta Vuotta

Vuosi 2009 alkaa kääntyä kohti loppuaan ja uutta vuotta jo odotellaan. Blogissa on ollut joulukuun ajan hiljaiseloa, kun ompelukone ja neulepuikot ovat pitäneet kiireisinä. Ompeluita tehdessä mukana oli ajoittain myös pieni "pukin apulainen", joka nökötti tuolilla vieressä osallistumassa.

Ennen joulua oli muutama aurinkoinen päivä ja sieltä muutama kuva sekä valkoiselta ikkunalaudaltani. Aikaisemmin amaryllikset ovat olleet aina punaisia, mutta tänä vuonna ostin ensimmäisen valkoisen ja tykästyin siihen kovasti. Valitettavasti kukista ajoittui juuri meidän reissun ajalle.






Iida on kovasti kasvanut ja kaikkea uutta tullut mukaan touhuihin. Viikkoa ennen joulua kävimme kahvittelemassa parin muun äidin kanssa ja heidän hieman vanhemmat vauvat olivat oppineet kiljumaan. Iida kuunteli tätä "muristen" ja seuraavana päivänä meilläkin sitten kiljuttiin korkealta ja kovaa :)

Kyllä on kummallista, miten näinkin pieni lapsi etsii ympäristöstään toisia lapsia. Tuttavien 5-vuotias tyttö naurattaa Iidaa jo pelkällä katsomisellaan. Molemmilla tuntuu olevan hauskaa näiden kohtaamisten aikana. Myös äidin touhuille naureskellaan välillä kunnolla kikattaen. Kyllä on ihana katsella iloista pikkuista.

Joulupäivänä kokeilimme ensimmäisen kerran kiinteää ruokaa, perunaa. Iida ei ollut kovin ihastunut siihen ja pikemminkin ihmetteli, miksi äiti yrittää tukehduttaa tällä mössöllä. Lopputuloksena ruokaa tuli ulos enemmän kuin meni sisään. Meillä pidetäänkin nyt vielä taukoa ruokailun kanssa ja aloitetaan uudelleen muutamien viikkojen päästä. Tähän päätökseen päädyimme yhteistuumin Iidan kanssa :)

Oikein Hyvää ja Ihanaa Vuotta 2010!

Kamera tökkii...

Voihan harmistuksen paikka. Kamerassa olisi vaikka kuinka paljon kuvia, mutta en saa niitä siirrettyä jostain syystä koneelle. Vähällä oli, etten hävittänyt niitä siirtoyrityksissäni. 

Meillä on selvitty flunssasta ja Iidan rohinat ovat vähentyneet. Viime viikko pysyteltiin kotosalla ja perjantaina huomasi, että seuraa kaivattaisiin jo kovasti. Onneksi tällä viikolla on vähän enemmän menoja, joten ei pitäisi heti pitkästyä. 

Tänään tuli pimeä mielettömän aikaisin. Muutenkin oli kovasti sateinen ja pimeä päivä. Tästä huolimatta kävimme lähistöllä Mokkamestareilla ostamassa uuteen espressokeittimeen kahvia. Paikassa oli mielettömän hyvä kahvin tuoksu ja ihania kahvivaihtoehtoja.

Koska uusia kuvia en onnistunut saamaan tänne, niin laitan joitakin aikaisemmin otettuja.

Ostoskrapula

Viikolla tuli käytyä kaupungilla ostoksilla Hulluilla päivillä ja samalla kiertelin muutenkin kaupungilla katselemassa Iidalle vaatteita. Mukaan tarttui kuvan paita ja liivi, toinen paita, sukkikset, body ja talvihaalari. Pelkät vaatteet eivät riittäneet vaan innostuin ostamaan vielä kirjoja, joita olin jo aikaisemminkin etsinyt ja katsellut. Tänään sitten kävin vielä täällä lammasmarkkinoilla, sillä halusin Iidalle talvea varten lampaantaljan ja joululahjoihin tarvitsin hahtuvaa ja lankaa.  Talja oli aivan ihana suomenlampaan pitkäkarvainen ja tummanruskea eli juuri sellainen, jota etsinkin.

Kaiken tämän johdosta iski sitten ostoskrapula ja taidankin laittaa itselleni ostoskiellon loppukuuksi. Elikkä normaaleja ostoksia, kuten ruokaa, saa tehdä ja jos jotain käyttötavaraa oikeasti tarvitaan, mutta vaatteita yms ei nyt sitten enää tämän kuun aikana osteta.

Näin meillä vietetään iltapäivää lattialle majoittuneena. Mukana myöskin karvaiset kaverit, joista kuvassa Ronja. Aina siinäkään ei viihdytä, joten silloin auttaa Anna tai Laila cd:n muodossa. 

Tässä hieman kuvankäsittely kokeiluja Iidasta.

Aikainen herätys

Lauantain kunniaksi päätettiin tytön kanssa antaa isin nukkua rauhassa pidempään ja tulimme jo seitsemän jälkeen alakertaan aamupalalle. Meillä siis nukutaan normaalisti tytön kanssa kymmeneen, mutta nyt on selvästi menossa rytmin muutos tästä. Tyttö on saatu nukkumaan kahtena iltana jo ennen kymmentä puolenyön sijaan. Tämän seurauksena onkin sitten aamulla herätty huomattavasti aikaisemmin. 

Saimme lainaan sitterin ja tyttö onkin siinä nyt muutaman kerran istuskellut. Näin aamusta tuntuu ainakin hetken aikaa viihtyvän, niin äiti saa syötyä aamupalan kaksi kättä vapaana. Kätevää :)

Mukana seurailevat tietenkin perheen karvaturrit Ella ja Ronja. Ella kokeili ensimmäisen kerran "lelullaan" köydenpätkällä lähtisikö tyttö jo leikkiin mukaan ja nosti lelun syliin ja jäi odottamaan. Eipä vielä tämä onnistunut, mutta yllättävän pienenä lapset osaavat tipauttaa syliin tuodun esineen ja siitähän Ellan riemu syntyy ja samalla loputon leikki.

Banaanikärpäslauma on vallannut keittiömme. Omenasoseen teosta syntyneistä roskista syntyi uusia sukupolvia parissa tunnissa ja nyt niistä on sitten yritetty päästä eroon. Keittiöstä on siivottu kaikki ruoka ja bioroskista kiikutetaan kompostiin pari kertaa päivässä. Toivottavasti suurin osa saadaan tällä katoamaan. Ainahan niitä joitakin on tähän aikaan vuodesta, mutta ei onneksi näin paljoa.

Nyt pitää lähteä siivoilemaan, kun tyttö nukahti ja tänään ja huomenna on vieraita tulossa.

Aurinkoista syyspäivää!