Viikko kadoksissa

Nopeasti kuluu aika varsinkin tällä viikolla, enkä ole ehtinyt oikein missään välissä kirjoittamaan. Isäni oli auttamassa toisen makuuhuoneen remontoinnissa ja seuraa oli siten joka päivälle. Eilen sitten yhden puhelun aikana iski todellisuus ajankuluun ja tajusin yhden viikon kadonneen kokonaan ennen ristiäisiä. Aikaa on siis jäljellä vain kaksi viikkoa ja kämppä remontin alla ja joka paikka aivan sekaisin.

Sisällä pitäisi siis tehdä vaikka mitä, mutta tyttö on nukkunut todella pinnallisesti ja heräillyt jatkuvasti päiväunilta ja tänään on niin hieno keli, että päätin pyhittää vapaan ajan puutarhan laittamiselle talvikuntoon. Kukkasipuleita pitäisi istuttaa ja callunat vaihtaa kesäkukkien tilalle ruukkuihin. Lisäksi tynnyreissä olevat vedet pitäisi kaataa pois ja luumut kerät puusta.

Viime kesänä aloitin projektin mäntyisen vitriinin valkolakkaamiseksi. Silloin sain irrotettua ovet ja homma jäikin sitten siihen, kun aina tuntui satavan, kun piti mennä hiomaan. Nyt on saatu homma jo loppusuoralle ja lähes kaikki on jo lakattu ja vitriini odottaa nyt vain kasaamista. Alaosaan ajattelin laittaa vielä verhot peittämään sekalaisia tavaroita, mutta saa nähdä, milloin ne saataisiin paikalleen. Laittelen paremmin kuvia, kunhan kaikki on koottuna.

Hymyjä

Tällä viikolla saimme ensimmäiset hymyt. Valitettavasti en niitä ole vielä saanut ikuistettua kameralla, kun hymyjä saa parhaiten heti aamulla ruokailun jälkeen. Ilmeisesti silloin on paras olotila tytöllä. Tällä viikolla tuli myös täyteen 1 kk. Iso tyttö alkaa jo olla. 

Nyt on tullut vielä huonosti otettua kuvia, joten mitään uutta ei olekaan tänne laittaa. Perjantai meni omenoita pilkkoessa ja keräillessä. Teimme kokeilumielessä kattilassa omenamehua 1o litrasta omenan paloja. Lisäksi lauantaina keittelin kokeilumielessä marmeladia, jossa oli omenoiden lisäksi siideriä ja sitruunaa. Pitää maistella hieman, tuliko niistä edes syötäviä. Ennen pilkkomista piti omenoita kerätä puiden alta, jotta todella pitkäksi venähtänyt nurmikko saatiin leikattua. Suurin työ nurmikon leikkuussa tuntuukin olevan tähän aikaan omenoiden keräämisessä. 

Alkavalla viikolla kiirettä tuntuu riittävän. Remonttia jatketaan ja kaikkea muutakin tekemistä tuntuu riittävän. Ei parane keksiä siihen enää mitään uutta. Nyt tyttöä nukuttamaan ja sitten itsekin nukkumaan. Edellinen yö kun meni taas hieman pätkittäisellä unella.

Tuulee...

Tänään on ollut ihanan lämmintä ja kova tuuli riepottaa puita. Ei uskoisi, että on syyskuu jo pitkällä. Kuistilla kukkivat vielä pelargoniat ja tomaatit kypsyvät. Myös ulkona olevat tomaatit kypsyvät kauniin punaisiksi tertuiksi. 

Lämpö ja tuuli saavat aikaan omenoiden putoamisen vauhdilla. Valkeakuulaat alkavat olla jo hieman ylikypsiä ja putoavat maahan kasoiksi. Onneksi kanelit pysyvät vielä tuulesta huolimatta puussa.

Kaiken tämän säilömisen ja hilloamisen aikana luumut ovat päässeet kuin varkain kypsymään. Osa on jo pudonnut maahan ja puusta löytyy paljon kypsiä. Maku ei ole kovin makea vielä kaikissa, mutta hyviä ovat. Lajike on vain jäänyt arvoitukseksi.

Tässä hieman valmistuneita sukkia. Punaiset ja siniset lähtevät tänään lahjaksi. Koot ovat n. 2-v., 3-v. ja 5-v ja lankana Novita Nalle. Punaisiin tein hieman suuremman kantapään. Toivottavasti lämmittävät hyvin jalkoja. Pidän erityisesti oransseista sukista.

 

Kahden huonosti nukutun yön jälkeen nukuimme tänä aamuna tytön kanssa pitkään. Itseasiassa pikkuinen nukkui 12 asti. Ihanaa ottaa välillä takaisin univelkaa. Meillä kun tyttö on tainnut tulla isäänsä ja valvoo mielellään vielä puolen yön jälkeen. 

Tänään alkaa kansanopiston verhoilukurssi, jolle innoissani ilmoittauduin. Olin vastaavalla kurssilla pari vuotta sitten ja verhoilin K-tuolin, jonka sosialisoin mökiltämme meidän käyttöön. Silloin harmittelin, että sille ei löytynyt kaveria ja ostin yhden hieman erilaisen, uutta verhoilua kaipaavan,  tuolin netistä. Vanhaa mökkiä purettaessa sitten vintiltä löytyikin samanlainen K-tuoli, joka olisi nyt tarkoitus laittaa istuttavaan kuntoon. Saa nähdä, miten raaskin olla erossa tytöstä kerran viikossa. Varmastikin näin aluksi tulee käytyä vain lyhyesti verhoilemassa. Aikaisemmin verhoilemastani tuolista puuttuvat edelleen käsinojat ja taustan verhoilu. Pitää ryhdistäytyä ja laittaa nekin paikalleen. 

Saimme vihdoista viimein varattua ristiäispäivän viime viikon lopulla. Nyt olisi vajaa kuukausi aikaa saada koti järjestykseen ja tarjoiltavat suunniteltua. Muutama lista puuttuu ja verhot ovat tekemättä. Eiköhän nekin vähitellen tässä valmistu.

Aikainen herätys

Lauantain kunniaksi päätettiin tytön kanssa antaa isin nukkua rauhassa pidempään ja tulimme jo seitsemän jälkeen alakertaan aamupalalle. Meillä siis nukutaan normaalisti tytön kanssa kymmeneen, mutta nyt on selvästi menossa rytmin muutos tästä. Tyttö on saatu nukkumaan kahtena iltana jo ennen kymmentä puolenyön sijaan. Tämän seurauksena onkin sitten aamulla herätty huomattavasti aikaisemmin. 

Saimme lainaan sitterin ja tyttö onkin siinä nyt muutaman kerran istuskellut. Näin aamusta tuntuu ainakin hetken aikaa viihtyvän, niin äiti saa syötyä aamupalan kaksi kättä vapaana. Kätevää :)

Mukana seurailevat tietenkin perheen karvaturrit Ella ja Ronja. Ella kokeili ensimmäisen kerran "lelullaan" köydenpätkällä lähtisikö tyttö jo leikkiin mukaan ja nosti lelun syliin ja jäi odottamaan. Eipä vielä tämä onnistunut, mutta yllättävän pienenä lapset osaavat tipauttaa syliin tuodun esineen ja siitähän Ellan riemu syntyy ja samalla loputon leikki.

Banaanikärpäslauma on vallannut keittiömme. Omenasoseen teosta syntyneistä roskista syntyi uusia sukupolvia parissa tunnissa ja nyt niistä on sitten yritetty päästä eroon. Keittiöstä on siivottu kaikki ruoka ja bioroskista kiikutetaan kompostiin pari kertaa päivässä. Toivottavasti suurin osa saadaan tällä katoamaan. Ainahan niitä joitakin on tähän aikaan vuodesta, mutta ei onneksi näin paljoa.

Nyt pitää lähteä siivoilemaan, kun tyttö nukahti ja tänään ja huomenna on vieraita tulossa.

Aurinkoista syyspäivää!

Syksyä ja shoppailua

Aikaa on taas kulunut melkoisesti edellisestä postauksesta ja kaikkea onkin ehtinyt siinä välissä tapahtua. 

Viime viikon lopulla olimme reissussa ensin pääkaupunkiseudulla pikkuveljeni valmistujaisissa ja viikonloppuna mökillä. Valmistujaiset olivatkin hieman erilainen tapaus, kun virkaan nimitys tapahtui presidentin linnassa Halosen toimesta. Pukeutumiskoodi aiheutti hieman päänvaivaa, kun vanhojen vaatteiden kanssa on edelleen ongelmaa mahtumisen kanssa. Onneksi hieman yhdistelemällä sain koottua kohtuullisen vaatetuksen. 

Mökillä oli kovasti syksyinen tunnelma ja sitä lisäsi miehen metsästä löytämät ensimmäiset pienet suppilovahverot, joista saatiin kastike kalan kanssa. Kalaa saatiin kaupan tiskin lisäksi järvestä 8 kiloisen hauen muodossa. Edelliset hauet olikin jo syöty pois pakasteesta, joten sinnekin saatiin nyt täytettä. Täytyy kyllä todeta, että hauki ei ole ollut mielestäni kovin hyvää eikä vähiten lukuisten ruotojen vuoksi. Isoissa hauissa ruodot ovat sen verran isoja, ettei niistä ole onneksi haittaa. 

Mökillä on myös mukava ottaa rennosti.

Tiistaina tyttö täytti jo kolme viikkoa. Päivän rytmit vaihtelevat edelleen ja iltaisin on vaihtelevasti kitinää enemmän ja vähemmän pitkään. Taitaa kuitenkin kuulua asiaan. Onneksi yöt on vielä melko hyvin pyhitetty nukkumiselle, mitä nyt muutamia kertoja herätään nopeasti syömään ja sen jälkeen taas jatketaan nukkumista. 

Eilen lähdimme ensimmäistä kertaa bussilla keskustaan tytön kanssa. Kävimme vähän shoppailemassa kaikkea tarpeellista, kuten ihania kuviollisia muffinivuokia, joista kuva alhaalla, ja puiset sukkapuikot kokoa 2.75 mm. Nälkäkin yllätti matkassa ja äiti pääsi nauttimaan Kahvisalongissa lounasta ja tyttö oman ateriansa. Tämän voimin jaksettiinkin sitten kotiin asti.

Syksyn omenasato on kypsymässä todella nopeasti. Tänään ei voinut muuta kuin ihmetellä omenoiden määrää ja todeta, että hilloja pitää nyt tehdä. Tänään valmistui 10 litran kattilallinen sosetta valkeista kuulaista ja huomenna pitää vastaava tehdä kaneliomenoista. Mies pääsi kokeilemaan kaarnikka-puolukkahillon tekemistä ja huomenna saadaan niitäkin lisää. 

2 viikkoa

Tänään tuli täyteen kaksi viikkoa pienelle neidille. Kävimme tänään myös neuvolassa ja epäilykseni, että painoa on pyöreiden poskien muodossa tullut sai vahvistuksen. Tytöllä on nyt painoa 4105 g eli painoa on tullut viikossa melkein 500 g, HUI. Meillä ollaan selvästi kotona ruoka-aikana ja maitoa riittää. Myös pituutta oli tullut melkein 4 cm lisää ollen nyt 53,4 cm. Tässä muutama kuva kaksi viikkoisesta tytöstä.

Varpaat ja sormet ovat olleet syntymästä asti melkoisen pitkät. Sormet ovat selvästi äidiltä, mutta jalkaterän ja varpaiden pituus on vielä epäselvää. Kaikista pienimmät sukat eivät enää mahdu jalkaan ja uusimmat sukat ovatkin olleet jo kokoa 17/19. 

Tänään valvoimmekin sitten oikein urakalla alkaen klo 11 ja nukkumaan menimme klo 21. Välissä otettiin enimmillään puolen tunnin unet autossa tai rattaissa. Neuvolassa ja kaupassa käynti sekoittivat päivärytmiä kunnolla. Sen seurauksena illalla olemmekin sitten saaneet nauttia nukkuvasta tytöstä ilman iltakitinöitä. Luksusta :)

Blogin kirjoittaminen ja kuvien siirtäminen on osoittautunut haasteelliseksi pienen tytön kanssa. Ainakin iltaisin blogin päivitys ei ole onnistunut moneen päivään, joten pitänee hieman muotoilla uudelleen päivärytmiä ja päivittää ennemmin aamusta tai päivällä unien aikaan. Myös kuvien siirtäminen on vaatinut uuden opettelua ja on ollut melkoisen hidasta. Nyt kuitenkin kuvien koko on saatu sopivaksi ja ne saa siirrettyä blogiin nopeammin.

Alla vielä kuva kimpusta, jonka keskellä istui ihastuttava Bukowski-pupu. Tämän saimme työporukoilta. Kiitokset heille ihanista kukista.