Joulua osa 2 ja hunajakennopipo

Tähän postaukseen lupaan lopettaa vanhojen töiden esittelyn ja siirtyä vihdoin tämän vuoden puolella valmistuneisiin. Mutta vielä muutama joululahja ja muuten joulun aikaan valmistunut.

Essuja tein kaksi samanlaista sisaruksille. Näitä onkin tehty useampi kappale muutaman vuoden sisällä yksi Iidalle ja loput lahjaksi. Meillä käytössä joka kerta, kun leivotaan.

Iidalle halusin kokeilla liivimekkoa ja se syntyikin joustofroteesta. Koristukseksi pääsi Selian ihanasta Laulukala-froteesta otettu kala, jonka aplikoin eteen. Kokeilin tähän taskuakin, mutta lopputulokseen en ole niin tyytyväinen, joten voi olla, että tasku vielä poistetaan. Myös hihansuut ja kaula-aukko jäivät hieman liian ahtaiksi, joten seuraavaan niitä on muistettava avartaa.

Kaava: SK 104 cm

Näistä paperinaru kransseista pidän kovasti. Tämä on oma, joka on valmistunut jo pari vuotta sitten, mutta laitoin siihen ennen joulua vielä valosarja. Kaunis ja yksinkertainen.

Välillä pitää muistaa myös Lenni-koiraa, jolle tein matonkuteista tämän solmulelun. Ei kyllä ollut meidän käsittelyssä kovin pitkään tämän näköinen, mutta tämä oli nopea ja kiva tehdä.

Viimeisenä jo syksyllä valmistunut pipo Iidan takin kaveriksi. Malli on paljon haastavamman näköinen kuin oikeasti onkaan. Tähän hunajakenno-neuleeseen löytyy ohje esimerkiksi täältä. Itse olen tehnyt oranssilla 4 kerrosta ainaoikeaa (aloittaen nurin) ja ruskealla 6 kerrosta sileää. Joka 7. ja 8. oranssi silmukka nostetaan neulomatta. Toivottavasti tästä sai jotain selvää.

Lanka: Karisma 61 g
Aloitus 90 s 1 o, 1 n neulottuna takareunasta

Paluu joulua edeltäneeseen aikaan

Pitkä aika on vierähtänyt jälleen blogin päivitysten kanssa. Jotenkin kuvien ottaminen pimeään vuodenaikaan ei ole innostanut ja blogi ilman kuvia on mielestäni tylsä. Jotain on kuitenkin näiden parin kuukauden aikana valmistunutkin ja aloitetaan joulua edeltäneestä ajasta ja joululahjoista.

Edellisessä postauksessa esiteltiinkin jo haalarit, jotka matkasivat tämän paidan kanssa pienemmälle kummipojallemme. Päätin kokeilla nappilistan tekoa tähän paitaan, kun pienillä siitä on selvästi hyötyä. Yllättävän helposti valmistui ja näitä voisi tehdä myöhemmin lisääkin.

Kaava: OB 86 cm

Isommalle kummipojalle lähti samasta autokankaasta tehty paita turkoosien housujen kanssa. Kangasta riitti enää etukappaleeseen, mutta lopputuloksena ihan pirteä paita.

Kaava: OB 110 cm

Kummitytön tunikaa varten piti testata tunikan kaavaa, joka on piirretty OB More Gray kaavaa käyttäen. Muuten tuli hyvä, mutta ihmettelin kaavan lyhyitä hihoja. Onneksi sain apua TOE-ryhmästä, jossa vinkattiin, että kaava-arkilla hihalle on kolme eri pituutta. Onneksi tämä sopii vielä Iidalle käyttöön ja vaihdetaan hihoihin niihin kuuluvat resorit, kun jäävät lyhyiksi.

Kaava: oma, pohja OB More Gray 104 cm

Edellisen tunikan tiedoilla tein sekä Iidalle että kummitytöllemme samanlaiset tunikat/mekot. Pituutta on vielä mekon verran, mutta toivotaan, että hihoissa riittää mittaa kasvua ajatellen. Kankaana ihanainen Laulukalat Selialta. Samaisesta metrin kankaasta riitti juuri ja juuri Helmille pieni liivi omalla kaavalla. Tulipa kerrankin käytettyä tarkasti koko kangas.

Viimeisenä vielä jotain muuta kuin ompelua. Näitä lumitähtiä olen virkkaillut parina vuotena ja nyt tein ne valmiiksi. Tässä parit kahdesta erilaisesta versiosta. Näitä teen vielä lisää itselleni ensi jouluksi, ovat sen verran kauniita ikkunassa.

Aplikointia ja kanttauksen opettelua

Blogissa onkin nyt ollut hiljaista, kun tuntuu siltä, että päivän tunnit riittävät vain tekemiseen. Tuotosten esittely onkin sitten kokonaan jäänyt. Osansa tietysti lähestyvällä joululla, kun kaikkia pukin apulaisen ompeluksia ei voi esitellä.

Jotain on saatu sentään kuvattuakin kiireen keskellä. Tässä tämän päivän tuotoksista muutama. Esitellään niitä muita sitten myöhemmin. 

Aplikointi on ollut suuren kynnyksen takana, vaikka olenkin jo pidempään ihastellut muiden töitä. Jotain piti itsekin kokeilla ja kuvaksi valikoitui tämä sympaattinen pingviini helppoutensa vuoksi. Ensin löytyi sopiva ommel koneesta ja siitä se sitten lähti. Parasta oli, kun näki valmiin kuvan paidassa. Oli vaikea uskoa, että olin itse saanut sen aikaiseksi.

Kaava: OB More Gray, 110 cm

Kun oli saatu aplikoitua, piti tietysti siirtyä kanttaamaan. Jotenkin tämä osuus on tuntunut tökkivän, vaikka olenkin muutamaa vaihtoehtoa kokeillut. Viime viikolla sitten törmäsin täällä uuteen ohjeeseen, jota oli pakko päästä kokeilemaan. Resori silitetään ensin kolmelle taitteelle ja ommella kaksoisneulalla suoraan paikalleen. Ihanan yksinkertaista ja neulojen vaihtoja ei tarvita. Alla olevien haalareiden kanttaukset syntyivät tällä uudella tavalla ja onnistuivat mielestäni hyvin. Ainoana miinuksena on kantattujen sivujen ompeleminen lopuksi, jolloin mielestäni jää todella paksu reuna, mutta helppoudellaan voittaa muut tavat.

Kaava: kopio valmiista haalareista, 86/92 cm

Kokeilin myös pikaisesti kuvien "lassoamista" eli ulkopuolisten osuuksien poistamista. Harkittavaksi jää, jatketaanko tällä linjalla.

Kankaita ja lisää kankaita

Intouduin toimimaan tilaajana Itävallan kankaille ja kyllä sitä pakettia odotettiinkin. 18 kg kankaita saapui valmiiksi leikattuina ja tilauksittain pakattuna. Kyllä oli helppoa tilaajalle näiden kankaiden toimittaminen.

Olen tehnyt isoäidin ruuduista peittoja ja jotenkin tämä kangas sytytti myös. Puoli metriä kangasta muuntuikin sitten kolmeksi pipoksi ja kahdeksi kauluriksi. Yksi pipo ja kauluri lähtevät lahjaksi ja loput jäävät meidän tytöille odottamaan ensi kevättä.

Vauhdin hurmaa keksittiin Helmille vanhassa keinutuolissa. Pienen vastustelun jälkeen keinuminen oli niin kivaa, että sinne kiivettiin itse aina vaan uudelleen.

Jotain pientä valmista

Muutamat vaatteet on tehty keskeneräisten pinosta valmiiksi, joista kuviin pääsivät Helmin haalarit. Näiden tekeminen alkoi täydellisellä innostuksella, jolloin samalla unohdin ompelujärjestyksenkin. No vetoketju tehtiin sitten pitkän tauon jälkeen viimeisenä ja omat ongelmat tästä järjestyksestä, mutta kyllä niistä haalarit tuli. Näitä tehdään lisää pienen selänpidennyksen kanssa.

Mustikka-haalarit 74 cm

Iidalle ostettu lanka muuttui vihdoin pipoksi. Tupsun värin saaja valitsi itse ja sehän sopi äidille hyvin.  Tähän sopisi vielä pariksi samasta langasta tehdyt lapaset, jotka taitavat olla listalla seuraavien sukkien jälkeen.

Lanka: Isoveli, Nalle (tupsu) 67 g

Ohje: Novita syksy 2012

Sitten jälleen itselle muistiin, että Helmille puhkesi kolmas hammas viikko sitten ylös ja samalla opittiin konttaamaan kunnolla.

Häähumua ja syksyisiä vaatteita

Edellisestä postauksesta on kulunut hetki aikaa, mutta ompelukone onkin käynyt senkin edestä. Alla olevalla asulla onkin suurin syy taukoon, kun ompeluun ja järjestelyihin meni oma aikansa. Juhlia vietettiin läheisten sukulaisten ja ystävien seurassa.

Viime viikolla valmistui Iidalle pitkään odotettu syksytakki. Päällinen on vanha pöytäliina ja alla tikkivuori, molempia on varastoitu tätä tarkoitusta varten jo hetken aikaa. Mallista pidän kovasti ja on sopiva, mutta pituutta on ehkä hieman liikaa. Hihansuissa ja hupun reunassa keltaista resoria, koska käyttäjän kommentti kankaasta oli "onko tässä vaan ruskeeta".

Paita onkin valmistunut jo aikaisemmin, mutta on hieman iso, joten jää odottelemaan kasvamista. Tykkään kankaasta, joka on hankittu hamstereista, joten siitä tehdään vielä jotain sopivampaakin.

Hetki sitten voitin Sandran tekemää -blogin arvonnassa lahjakortin uuteen lankakauppaan Tampereella. Siellä piti tietenkin käydä heti katsomassa ja nämä ihanuudet tarttuivat mukaan. Kaupassa tulee taatusti poikettua uudemmankin kerran. Ihania lankoja kauniisti esille laitettuna.

Vielä viimeisenä laitan tähän kuvan meidän pienestä ikiliikkujasta, joka on oppinut nyt nousemaan tukea vasten pystyyn. Alas ei sitten tullakaan niin sujuvasti ja kolhuja on tullut ja itku päässyt useamman kerran viimeisen viikon aikana. Ja niin kuin tässä ei oli tarpeeksi, mutta pienellä on myös kova tarve nousta ylemmäs ja keittiön jakkaran ensimmäiselle portaalle noustaan välittömästi katseen välttäessä. Toivottavasti sieltä opitaan pian tulemaan myös alas.

Syksyksi lämmintä

Syksyn saapuminen näkyy taas kerran puikkojen kilistelynä. Nyt on välillä vaikea päättää tartunko puikkoihin vai menenkö ompelukoneelle. Ideoita on kummallekin vaikka kuinka paljon. Tässä kuitenkin jotain viimeisen viikon aikana valmistumista. Osa on ollut pidempään työn alla, osa tänään pikasurautuksena.

Lisää pipoja valmistui ja vihdoin myös omalle tytölle. Toinen näistä lähtee uuteen kotiin. Toivottavasti on mieleinen.

Malli: OB 4/2012

Puikoilla pitää olla aina työ, jota voi tehdä, kun mikään muu ei huvita. Sukat ovat minulle sitä. Olen ihastunut ohuesta langasta tehtyihin sukkiin ja Tässä viimeisimmät veljelleni syksyn jalkoja lämmittämään. Olivatkohan nämä viime joulun lahja vai tämän syksyn synttärilahja ;)

Lanka: Drops Fabel 66 g

Neulepeiton jälkeen oli ihana tarttua oikein paksuun lankaan ja siitä syntyi kevään Novitan ohjeella ihanan värikäs neuletakki Iidalle. Takki pitäisi vielä kastella ja kuositella uudelleen, mutta otettiin jo käyttöön. Käyttäjä odotti tätä malttamattomana.

Malli: Novita

Lanka: Isoveli 274 g

Olen tehnyt itselleni jo aikaisemmin neulotut tossut, joita olenkin tänä syksynä pitänyt paljon. Iida totesi, että hän haluaa samanlaiset ja niin äiti sitten teki. Mallissa olisi vielä muokattavaa, mutta näillä mennään. Näissä on vielä kasvunvaraakin. Pohjaan ajattelin laittaa vielä liukuestettä ettei tarvitse lattioilla liukastella.

Malli: oma 

Lanka: Isoveli 58 g

Eilen oli aivan ihana ilma ja lähdimme vielä ulkoilemaan tyttöjen kanssa illalla. Helmi pääsi ensimmäistä kertaa hiekkalaatikolle ja hiekka maistui hyvältä. Nyt noustaan jo tukea vasten polvilleen ja kerran on päästy jo seisomaankin. Vauhtia riittää tällä nelivedolla.