Uusia tuulia ja perheenjäseniä

Tälle äidille työssäkäynti ja blogin ylläpito eivät selvästi sopineet yhteen. Aika ei vaan tuntunut riittävän kaikkeen, joten blogin päivitys sai jäädä. Äitiysloman alettua uudelleen on aika taas viritellä kirjoittamista ja aloitetaan se esittelemällä perheen uudet jäsenet.

Perheen lapsiluku on kasvanut yhdellä ja miehen iloksi tälläkin kertaa tytöllä. Onneksi kesällä meille kotiutunut uusi koira oli tällä kertaa poika, joten talo ei ole ihan täynnä tyttöjä. Iida on kova hoitamaan pikkusiskoa ja nähtäväksi jää, onko tämä ohi menevää vai saako äiti kohta olla rajoittamassa pienen, mutta sitäkin innokkaamman hoitajan toimia. Kuvassa vauvalla ikää kaksi vuorokautta.

Koirattomina ehdimme olla reilun kolme kuukautta, joista 8 viikkoa odottelimme uutta perheenjäsentä kotiin. Rotua meinattiin vaihtaa, mutta sopivaa ei tuntunut olevan, joten päädyimme jälleen tuttuun ja vilkkaaseen flattiin. Kyllä on huomannut, että pentuajoista on ollut aikaa ja verrattuna edellisiin koiriin tämä nuori herra osaa olla melkoisen itsenäinen.

Uusia kuulumisia

Aika kulkee kuin siivillä. Nyt ollaan jo kevään kynnyksellä ja krookukset nousevat talon reunustalla maasta.

Kevät on tuonut jälleen muutosta ja karvakuonojen määrä on jälleen vähentynyt. Koirien puuttumisen on huomannut monesta asiasta. Ruokapöydän alle kerääntyy ruokaa, joka ei katoa muuten kuin siivoamalla, ja ruokaa menee enemmän roskikseen tai kompostiin, kun Iidan tähteille ei ole syöjää. Positiivista on vähentynyt imuroinnin tarve.

Iida juttelee jo kovasti ja lähes taukoamatta. Uusimpana ovat tulleet sanat muuni = muumi, kutti = tutti ja Iiva = Iida. Muutaman kerran on jo tullut kahden sanan lauseitakin, kuten Iti pukee. Tällä viikolla huomasin yllättäen, että sijamuotojakin jo osataan liittää, kuten Iidan ja Iidalle. Ihanaa aikaa tämä sanatulva.

Laitan kuvia myöhemmin, kun jostain syystä kone ei taaskaan ymmärrä jakaa kuvia tunnukselleni. Hankalaksi mennyt tämä kuvien liittäminen kaikkinensa.

Lisäys: langankulutus 2010 oli 989 g

Pitkästä aikaa kuulumisia

Kyllä on aika vierähtänyt edellisestä tekstistä. Aikaa ei vain ole tuntunut löytyvän kirjoitteluun ja kuvien siirtämiseen. Nyt kuitenkin koitetaan ryhdistäytyä, joten paikallaan lienee laittaa paljon kuvia ja vähän tekstiä.

Iida aloitti päiväkodissa elokuun alussa ja on viihtynyt todella hyvin. Ryhmä on mukava ja päiväkoti lähellä. Kävelemään opittiin elokuun lopussa ja siitä asti onkin sitten menoa riittänyt. Sanojakin tulee jo melkoisesti ja kovin eläinpainotteisesti, kuten koia (koira), heppa, kala, kaahu (karhu), leipä, nenä, kukka ja kakka.

Kirjoista Iida innostui vasta reilun vuoden ikäisenä ja nyt niitä luetaan monet kerrat päivässä.

Mistä kummasta pienet tytöt osaavatkin ottaa helmet kaulaan ja keikistellä niiden kanssa. Kuinka ihanat ovatkaan äidin helmet.

Töihin paluu

Niin sitä vain vuosi vierähti ja tuli aika palata töihin. Kaksi viikkoa on vierähtänyt ja arki tuntuu pyörivän nyt normaaliin tapaan. Iida viettää nyt kesän kotona isänsä kanssa ja sitten elokuun alusta koittaa aika mennä päiväkotiin, jossa onkin käyty jo tutustumassa ja leikkimässä pihalla.

Italian reissu meni hyvin. Lämmintä riitti jopa hieman liikaakin. Meillä oli vuokrattuna auto ja sillä liikuttiin paljon. Iidakin viihtyi, kunhan riittävän usein pysähdyttiin pitämään taukoja. Ruokailukin sujui ihan hyvin, kun välipalaksi sai tuoreita hedelmiä ja ensimmäistä kertaa jäätelöäkin. Lopulta Iida söi lopun jäätelön ja töttörön itse ja sotku oli melkoinen.

Neuvolassakin käytiin reissun jälkeen ja pituutta oli tullut pari senttiä ollen nyt 73 cm ja painoa oli 9125 g. Nyt huomaa hyvin liikkumisen lisääntymisen, kun paino on lähes sama kuin neljä kuukautta sitten. Posket ovat kaventuneet kovasti, mutta onneksi kaikki pyöreys ei ole kadonnut.

Nuorena on kaikki harrastukset aloitettava ja niinpä Iida kävikin sitten "hevostelemassa" ensimmäisen kerran tiistaina. Ja olihan sitä hevosen selkäänkin päästä, kuten kuvasta näkyy. Eikä siinä vielä kaikki, sillä Iida kävi myös pienellä shetlanninponilla talutettavana tietenkin äidin tukemana. Intoa riitti niin paljon, että jalat heiluivat koko ajan ja poni tulkitsi tilanteen raviin siirtymiseksi.

Pyöräilykausikin avattiin eilen torstaina koko perheen voimin. Iida istui tyytyväisenä, kunhan pyörä liikkui eteenpäin ja nukahti tietenkin paluumatkalla. Kuvat jäivät ottamatta, kun miehen pyörästä meni kesken matkan ketjut ja loppumatka taittuikin sitten "potkupyörällä".

Pitkästä aikaa

Kevään tultua on sitten jäänyt kokonaan kirjoittelu. Vapaat hetket menevät puutarhassa kädet mullassa. Viimeisimpänä sain kolme kassillista perennoja, joita olenkin istuttanut penkkeihin. Yksi uusikin piti tehdä, jotta sain kaikki mahtumaan. Kiitokset niistä Mirkulle :)

Hieman jo tuntui siltä, että Iida ei lähde ollenkaan liikkeelle. Toisaalta olin siitä iloinen, koska ei tarvinnut koko ajan katsoa perään. Nyt on sitten parin viikon aikana muutosta ollut kerralla paljon. Ensin lähdettiin ryömimään eteenpäin ja sitten yllättäen päästiinkin jo istumaan itse. Viikko sitten Iida otti ensimmäiset haparoivat konttausaskeleet eteenpäin. Tällä viikolla noustiin jo ensimmäisen kerran itse seisomaan tukea vasten ja istutaan polvillaan tai miten jalat nyt sattuvatkin olemaan :)

Muutos on ollut hurjan nopeaa ja ihanaa. Parasta on ollut, kun Iida konttaa nyt perässäni ja halutessaan syliin takertuu lahkeisiin.

Meillä on edessä reissu Italiaan ja sitten koittaa minun töihin paluu. Vaihdamme rooleja, kun Iida jää isänsä kanssa kotiin. Muutama viikko lomaa tiedossa kesällä onneksi minullekin.

Kuvat ovat nyt kamerassa, joten niitä myöhemmin. Kohta alkaa euroviisujen pisteiden lasku. Saapas nähdä kuka voittaa. Itse tykkäsin Saksan kappaleesta, mutta eipä taida olla voittaja.

Kuukausi vierähtänyt

...hurjaa vauhtia ja blogimaailma, kuten koneella muuten oleminen on jäänyt olemattomaksi. Paljon on tapahtunut, joten pitää ottaa itseä niskasta kiinni ja palata koneen ääreen. Eniten aikaa on vienyt Lankahamsteri -kuukausi, jonka aikana lankaa kului yli 500 g. Seurauksena neulomisesta kädet puutuvat tällä hetkellä todella herkästi ja nyt onkin aika pitää hieman taukoa tästä ja siirtyä sitten vaikka ompelukoneen ääreen. Katsotaan toteutuuko.

Iida on kasvanut ja oppinut hurjasti uusia taitoja. Maaliskuun puolen välin jälkeen otettiin vihdoinkin käyttöön taito kääntyä myös selältä mahalleen. Iida keksi, että liikkua voi myös kierimällä ja siirtyy ketterästi pyörien huoneen toisesta nurkasta toiseen. Tämän seurauksena mikään alle puolen metrin ei ole enää ollut turvassa ja meillä onkin siivottu tavaroita pois ulottuvilta.

Ensimmäiset hampaat ilmestyivät 6.3. ja viikko sen jälkeen. Olin vielä edellisenä päivänä vakuuttanut, että meillä ei ole tulossa hampaita, kun en ole mitään huomannut ja mitään kärttyisyyttäkään ei ole huomattavissa. Kyllä oli äidillä ihmettelemistä, kun seuraavana päivänä Iida vei sormeni suuhunsa ja sain huomata siellä olevan hampaan kulman :)

Viimeiset kaksi viikkoa meillä on myös taputettu innokkaasti. Kommunikaatio on tässä selvästi kehittynyt, kun saan Iidan taputtamaan pyytäessäni ja Iida saa huomioni kiinnittymään taputtamalla. Ihanaa.

Sitten vielä käsitöihin. Hamsterikuun aikana valmistuivat seuraavat työt:

Lapsen neuletakki koko 86 cm

ohje: Novita syksy 2009

lanka: Seitsemän veljestä isoraita 290 g

Mario myssy 78 g

ohje: täältä

lanka: Nalle kaksinkertaisena

Tiima imu 17 g

ohje: oma

lanka: suomenlampaan hahtuva

Bolero 103 g

ohje: Novita syksy 2009

lanka: Rose Mohair

appelsiinikassi 44 g

Ohje: Virkattua -kirja

lanka: Allino cottolin

Hirmuinen ikävä

Tänään aamulla haettiin vielä lehti yhdessä. Kovasti kaipaan ruskeaa karvaista kaveria, täystuhoa ja ilopilleriä. Hihna roikkuu naulassa ilman omistajaa.